Nimittäin alatiesynnytykseen. Sairaalalääkäri ei Klinikalla löytänyt mitään rakenteellista syytä miksen voisi synnyttää aivan normaalisti alateitse. Tosin korosti, että jokainen synnytys on omanlaisensa ja neljäkin vauvaa alateitse pullauttaneelle voi tulla viidennessä synnytyksessä komplikaatioita, joiden vuoksi päädytään sektioon.
Kummallista, mutta pelkäsin ja jännitin tätä käyntiä enemmäin kuin mitään muuta ultrausta tai lekurikäyntiä koko raskauden aikana. Näin monena yönä unia jättivauvasta ja synnytyksestä, jossa kätilö parahtelee epäuskoisena "kuinka iso vauva" mahastani paljastuikaan - niillä kerroilla, kun se saatiin ulos tai en herännyt hikisenä ennen kuin päästiin itse ponnistusvaiheeseen.
Lääkäri oli arviolta ikäiseni nainen, topakka ja asiallinen. Tykkäsin realistisen viileästä suhtautumisesta, lässyttäjiä ja muumimammoja tässä on tavattu ihan riittämiin. Juttelimme raskauden kulusta, alkaneista kivuliaammista supistuksista ja hän kyseli peloistani sekä suhtautumisestani synnytykseen. Sain vielä ajan kätilön kanssa käytävään kipukeskusteluun (kyllä meitä pelkopolilaisia hemmotellaan!), mutta ensimmäinen vapaa aika oli vasta 1.12., johon lääkärikin totesi, että "tulet ellet ole jo synnyttänyt". Tilitin hänelle kaikki ison vauvan ahdistukseni ja käynnistyspelkoni. Lääkäri sanoi, että päältä päin katsottuna vatsani ei näytä jättivauvaa vartovan pakilta. Sitten otettiinkin jo housut pois.
Liikaa foorumeilta synnytystapa-arviokertomuksia lukeneena odotin pahempaa; lääkäri teki aika lailla normaalin sisätutkimuksen - eikä kajonnut kakkoseen. Hän kokeili lantioni muodon ja tietenkin kohdunkaulan ja -suun tilanteen. Jotain supistukset olivat sentään tehneet: kaula oli nyt pehmeä (ennen kiinteä), lyhentynyt 2 senttiin ja suu oli auki yhdelle sormelle. Lekuri arveli kääpiön ulostautuvan ihan ajallaan.
Viime neuvolan the special guestin, Kättärin kätilön, painoarviosta lääkäri totesi, ettei se voi pitää paikkaansa. Hän sain ultran mitoilla (torson ympärys 30cm, sääriluu 7cm, päätä en ehtinyt katsoa) pötkön painoarvioksi noin 2700g. Kun esitin epäilyni ultran painoarviota kohtaan, hän totesi, että mitat saa harvoin näin eksaktisti. Tiedä häntä. Synytymäpaino olisi LA:na noin 3200g. Hän merkitsi vielä kaikki mitat käyrille ja keskikäyrän alla mentiin kaikissa mitoissa. Pää oli lähimpänä keskikäyrää. Palloa ja minua se isopäisinä huvitti kovasti.
Minulle käynti tietää taas siltoja ja punnerrusta kaiken maailman asennoissa; kääpiö oli päättänyt jälleen kerran vaihtaa puolta ja selkä on nyt oikealla. Taidankin tästä mennä jumppapallon päällä neulomisen kautta siltaan ennen Pallon suorittamaa iltahetkutusta aka mahansuoristusta.
Loppukaneettina todettakoon, että ostin tänään jättihelokkiöljykapseleita, joiden pitäisi edesauttaa synnytyksen alkamista ja palautumista. Niitä saa alkaa syödä vasta vkon 38 täytyttyä. Niissä on GLA:ta, joka muuttuu kehossa aineeksi, jota käytetään mm raskauden keskeytyksessä. Mutta siis näin myöhäisillä viikoilla siitä ei ole haittaa vauvalle. Ja jos ei muuta, niin ainakin ihon pitäisi alkaa hehkua ja hormonimyrskyjen tasaantua. Lisäksi aloitin maitohappobakteerien syömisen. Luin Rosa Meriläisen Frans-vauvan ekaa elinvuotta kuvaavasta kirjasta, että niiden syöminen pari viikkoa ennen ja jälkeen synnytyksen ehkäisee lapsen allergioita. Pallo on aika huvittunut tästä luontaistuotevimmasta; kyseenalaistan terveydenhuollon henkilökunnan joka sanan ja sitten menen ostamaan kaiken maailman kapselit, pillerit ja uutteet, kun jostain jokusen kommentin luen tai kuulen. Ja tämä siis miehen suusta, joka tankkaa parhaillaan riimuja, perehtyy tarot-korttien historiaan ja uusimpana vimmanaan keräilee pelikortteja. Kukin taaplaa tyylillään, ainakin meillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti