En kertakaikkiaan voi ymmärtää, kuinka olen selvinnyt kaikki syyslenssut ja muut flunssat ilman Sarvikuonoa!
Sarvikuonoja saa sinisenä ja punaisena, apteekista, marketeista ja netin kautta. Hinta pyörii kympin tietämissä.
Viikonloppuna tapasin kadulla Lotan, jolta huusin Huuto.netistä Hug-a-bub-kantoliinan. Olen ostanut ja myynyt Huutiksessa elämäni aikana aika paljon tavaraa - en läheskään yhtä paljon kuin keräilijähirmu Pallo - mutten ole koskaan jämähtänyt puoleksi tunniksi kadulle juttelemaan ostajan tai myyjän kanssa. Ja mistä muustakaan kuin lapsista ja vauvoista! Lotan hyvästeltyäni ja matkaa jatkamaan lähtiessäni tajusin lopullisesti, että olen nyt osa jotain uudenlaista yhteisöä ja kokemukset eivät toistaiseksi ole hullumpia. Ihan sama missä olen vatsoineni, tuntemattomien kanssa löytyy aina nopeasti jutun juurta odotuksesta, vauvoista, äitiydestä, lapsista. Entinen minäni olisi ajatellut "voiko olla tylsempää", mutta nyt se on vain luonnollista. Ja Lotta, emme ehkä koskaan tapaa etkä varmankaan lue tätä blogia, mutta kaikkea parasta sinulle sekä pojillesi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti