Tämä päivä alkoi neuvolakäynnillä. Sitten mennään taas peruslitanioilla. Paino oli laskenut kahdessa viikossa noin kilon, liekö syy juuri taltutettujen flunssan ja närästyksen. Olen nyt siis paisunut raskauden myötä kaikkiaan 9 kiloa. Lapsivesi oli n, liikkeet ++, syke laskenut hieman 135 (ennen 140). Terkka löysi vaivattomasti kääpiön, tilaa on mokomalla villikolla kuulemma yhä vähemmän möyriä. Se on asemoinut itsensä oikealle, raivotarjontaan. Aion nyt sitten köllötellä puolisillassa ja peffa kohti taivasta, koska haluan sen kiepsahtavan vasemmalle puolelle, joka on optimaalisin asento pikkuisen sukeltaessa synnytyskanavaan. Pää on niin alhaalla kuin voi olla - aijaa, kerro jotain, mitä en joka askeleella tunne - muttei siis vielä kiinnittynyt. Sokerit oli ok, samoin proteiini. Verenpaine sen sijaan otettiin kolmesti; alapaine on hieman kohollaan ja sainkin ukaasit mitata verenpainetta viikoittain plus kotiin pissitikkuja, joista tarkkailen proteiineja. Eli siis näillä viikoilla todetaan ensimerkit, jos siis ylipäänsä todetaan, raskausmyrkytyksestä, johon noussut alapaine sekä proteiinipitoisuus viittaavat. En aio vielä stressata asiasta. Sille kun ei mitään voi, jos myrkytys iskee tai jos pahimmassa tapauksessa synnytys käynnistetään äidin ja lapsen hengen ollessa vaarassa.
Terkkarimme on empaattinen ja ajattelevainen ihminen ja ammattilainen. Hän näet kutsui minut neuvolaan sellaisena päivänä parin viikon päästä, kun paikalla on terkkarin apuna koko päivän Kättärin kätilö. Minulle varattiin pidempi aika, jotta saan rauhassa kysellä synnytyksestä ja hän saa tunnustella kääpiötä ja arvioida sen painoa.
Tässä vähän mahaa, vko 34. Navanympärys TASAN METRI! Ei tässä voi muuta kuin nauraa!
Viime yö oli levoton. Näin unia
Minna Kiistalan kirjan
Minä en sitten muutu innoittamana synnytyksestä ja niistä pienistä stressinaiheista, jotka hormonimyrskyistä kantajaa vaivaavat. Kirjan lukaisee parissa tunnissa ja se on ihan viihdyttävä. Naurahdin pari kertaa, mutta muuten teksti on minusta aikamoisen hysteerikon kynästä - tai sitten kirjoittaja on liioitellut kelojaan vahvasti, joko omasta tai kustannustoimittajan kehoituksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti