Tänään se tapahtui! Ei, en edelleenkään ole varma onko illalla vatsassa tapahtuva kuplinta suolen vaiko kääpiön aikaansaannosta. Jotain ainutkertaista ja merkittävää tänään silti tapahtui: ensimmäistä kertaa joku tuntematon huomasi tai tajusi, että olen pieniin päin - enkä vain pläski - ja se joku oli joogaopeni Linda. Viikko sitten tein hänen vetämänsä harjoituksen aivan kuten kuka tahansa joogi, mutta tänään sain erikoisohjausta ja vaihtoehtoisia, pallovatsalle sopivia asanoita. Kerrassaan kiva tunne, että joku huomaa!
Joogaan liittyy myös The Suuri Päätös, jota olen kypsytellyt ja tuumaillut pitkin kevättä. Ties vaikka tästä suuresta rakkaudestani tulisi minulle enemmänkin kuin vain harrastus. Mutta päätöksiä teen lähiviikkoina ja siitä ehkäpä lisää tuonnempana.
Liikkeitä tosiaan olen ollut tuntevinani noin viikon ajan, mutta en voi varmuudella sanoa, että ne ovat kääpiön jytää. Täytyy antaa pienen vielä vähän kasvaa ja vahvistua, niin eivätköhän ne liikkeetkin ala olla tunnistettavissa. Haluan kokea sellaisen, "hups, nyt se potkaisi"-kihertävän kutkuttavan hetken.
Helleaallon kourissa olen taipunut kielikontaktiin Mövenpickin ja B&J:n Cherry Garcian kanssa, vaikka sokerirasitustesti kummittelee mielessä. Paha minä! Mutta minkä teet, kun auringossa alkaa huimata ja heikottaa, eikä kurkun, herneiden ja tomaattien syöminen tahdo auttaa. Kyllä, viikonloppuna olin kuorinut ja siivuttanut avomaankurkkuja pussillisen mukaani evääksi! Eikä auringossa makoillessa tai puistopiknikillä viitsi jatkuvasti latkia vettä/limua/mehua/nesteitäkään, sillä vessa on aina liian kaukana, jos minulta tässä tilassa kysytään.
Muutoin taivaan jaffa on todella tervetullut vieras. Tosin duunissakäyminen tuntuu päivä päivältä vastenmielisemmältä ja loma siintää jo mielessä. Tällaisella säällä on rikos olla muualla kuin pikkupik... isoissa bikineissä (koon 36 frouva joutui ostamaan kesäksi koon 40/42 bikinit!) järven äärellä. Jokin kevätlenssu vaivaa myös. Liekö kyse allergiasta. Tai sitten tämä on vain sitä raskauden oireisiinkin kuuluvaa nenän tukkoisuutta. Hah, näitä nämä monen monituisia vaivoja! Nenän tukkoisuudesta olen kärsinyt jo kolmisen kuukautta ja vasta pari päivää sitten opin, muistaakseni joltain palstalta, että sekin on raskauteen liittyvää. Saattaa helpottaa vettä juomalla, mutta ainakin nenäsuihkeella.
Nyt lähden perehtymään vauvalehtiin: enpä olisi tätäkään ikinä uskonut, mutta olen KaksPlus- ja Vauva-lehtien uusi tilaaja (kiitti mutsi ja Pallo). Toisessa oli kolmen aukeaman juttu kohtukuolemista. Varmaan unet ovat taas sitä settiä, että lakanat hikisinä vaihtoon...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti