Käytiinpä tuossa taannoin sitten ihka ensimmäistä kertaa neuvolassa. Tiedä sitten johtuiko tunne siitä, että aikamme oli varattu jo 8.15, ja töistä olin kotiutunut edellisiltana vasta puoliltaöin, mutta kovin ulkopuoliseksi tämä pesupallo ja tuleva isä itsensä tuolla reissulla tunsi.
Pesupähkinältä, tuolta tulevalta äidiltä, kyseltiin kaikenlaista ja ohjeistettiinkin jos millä tavalla, mutta minulta ei kysytty juuri mitään. Onko tullut sairasteltua, onko vanhemmilla ollut jotain perinnöllisiä tauteja, käytänkö huumeita ja mikä on suhteeni alkoholiin? Siinä kaikki. Kysymyksistä kaksi viimeisintä sai vielä epäilemään, josko niitä kysyttiin vain väsyneen olemukseni ja elämää nähneen nahkatakkini tähden? Joskohan lähtikin sossuun jo ensimmäinen varoitus tulevasta ongelmaperheestä, vaikka siihen ei siis toki mitään aihetta olekaan? No tuskinpa, mutta nukahtaa meinasin, kun en oikein osallistuakaan voinut. Sen tunnustan.
Neuvolakäynti oli toki historiallinen ja jännittävä, mutta ehkä enemmän minulla on viime viikot päässä pyörineet kuitenkin aika lapselliset asiat, siis leikit ja toukan sukupuoli. Tekeekö meille tuloaan tyttö, poika vai kenties molemmat? Ja vastauksesta riippuen minkälaisista leikeistä, retkistä ja seikkailuista tuo ihmistaimi tulee jonkun vuoden kuluttua pitämään? Taatusti tulen näet lapselle seikkailuretkiä järjestämään. Siihen velvoittaa jo oma historiani kolkkapoikana. Eikä pidä käsittää väärin, eihän leikkeihin pienoisen sukupuolella ole varsinaisesti väliä. Mihinkään järkkymättömään poika tai tyttö kasvatukseen emme taatusti ryhdy, mutta kaipa se silti johonkin vaikuttaa, tuleeko leikitettäväksi ruhtinas vai ruhtinatar.
Mullistavissa ja odottavissa tunteissa etenemme siis kevättä kohti. Äitienpäivänä olisi tarkoitus paljastaa asia myös tulevalle mummolle. Saa nähdä saako mutsi slaagin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti