Hetkessä elävä unelmoija ja toisinaan murehtimiseen taipuvainen Pesupähkinä sekä jalat maassa kepposteleva rauhallisuuden perikuva Pesupallo opettelevat äidiksi ja isäksi joulukuussa 2010 tähän kaoottiseen maailmaan syntyneelle pikku Taatelilleen aka Pyöriäiselleen.

torstai 13. toukokuuta 2010

Jännittävä perjantai

Huominen sekä pelottaa että jännittää. Huomiseen astihan meillä ei lopulta ole ollut mitään varmuutta siitä, että tuolla vatsan seutuvilla pitää majaansa tällä hetkellä noin kolmesenttinen katkarapu. Huomenna selviää siis, että onko siellä todella ja että niitä on vain yksi ja sen istukka on jotenkin järkevästi ja pitävästi kiinnittynyt.

Äsken selailin Naistenklinikalta tulleita ultrakutsu- ja muita papereita yrittäessäni selvittää kuinka "vanhaa" pissaa saan kiikuttaa huomenna labraan. Neuvolassa kun ei otettu verikokeita tai muitakaan testejä. Lappusissa pohjustetaan vanhempia kuulemaan huonojakin uutisia; niskapoimun turvotuksen havaitsemisen jälkeen tutkimuksia jatketaan jne. Toivoimme tiedot postitse - se oli neuvolantädin idea. Kaksi viikkoa niitä odotellaan, eli kun palaamme lomalta Italiasta, pitäisi kirje olla postikasassa odottamassa.

Pesupallo on jo muutaman kerran kehottanut miettimään kääpiölle työnimeä. Helge Jerker esiintyi puheissamme useasti suhteemme alkuaikoina, kun mietimme rumimpia nimiä, jolla lasta voisi siunata (tuttuja ovat varmaan usealle nämä leikit: Mauri, Yrjö, Teppo, Nico, Synnöve, jne.). Mutta H-J on niin RUMA, että eihän se voi olla edes työnimi! Mielessäni ei toistaiseksi ole muita kuin kääpiö ja pulla - jälkimmäinen paitsi "pulla uunissa"-sanonnan, myös nykyisen olotilani takia. Nimi muotoutunee pikku hiljaa, keksimällä ei synny kuin... huonoja nimiä.

Olo on ehkä hieman paranemaan päin. Etomista on havaittavissa vain ehkä joka toinen päivä. Väsymys talttuu säännöllisillä päikkäreillä ja rauhallisesti ottamisella. Liikuntaa haittaa hieman hengästyneisyys, josta kärsin aika tavalla. Ummetus ja vatsanväänteistä johtuvat ilmavaivat ovat oireista tällä hetkellä piinaavimmat. Lievitän ensimmäistä luumuilla, puolukoilla ja Levolacilla, mikä pahentaa jälkimmäisiä. Ei mikään win-win situation - ainakaan jos pierutyynyksi minut ristineeltä Pallolta kysytään.

Helatorstain piristys oli huomata Tuttiksella ensimmäinen lukija! Jee! Ihanaa, kiitos Sinulle arvon lukijamme, että nyt tiedämme jonkun tätä kirjoitteluamme siellä bittiavaruudessa lukevan.

Ei kommentteja: